Perheen hektinen arki rullaa omalla vahvalla painollaan, eikä minulla ole juuri ollut aikaa pureutua pintaa syvemmälle kotimme ongelmakohtiin. Kaapit pursuilevat, vaikka lattia näkyykin. Onhan se sentään jotakin?
Vaatteet ovat olleet viime aikoina eniten suurennuslasin alla. Kevät tekee tuloaan ja kausivaatteita perataan jo ahkerasti. Lapset kasvavat ja pukimet siirtyvät isommilta pienemmille, tai lähtevät kiertoon. Kengät jäävät pieniksi ja hajoavat käytössä. Rukkaset ratkeilevat ja lapaset ovat reijillä... Hohhoijaa.
On kuitenkin helpottavaa luopua hiljalleen raskaiden toppavaatteiden tungoksesta eteisessä ja siirtyä kevyempiin kenkiin ja päällystakkeihin.
Kevätaurinkokin on jo näyttäytynyt ja paljastanut ilmassa leijuvan pölymäärän. Tekisi mieli vaan vetää verhot kiinni, tai sitten tehdä asunnosta askeettisuden perikuva, jossa pölyhiukkasillekaan ei olisi sijaa. Joudun kuitenkin tyytymään johonkin näiden kahden vaihtooehdon välillä. Kunhan se vaihtoehto tuoksuu puhtaalle ja sisältää kaksi kolmasosaa vähemmän roinaa kuin se, mitä meiltä tällä hetkellä löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti