Aloitin kengistä ja kenkätelineestä, jonka tyhjensin ja puhdistin. Olen haaveillut jo kauan kenkäkaapista, mutta ne ovat melko hintavia. Keksin ruuvata vanhan hyllylevyn telineen päälle ja päällystää sen mustalla kontaktimuovilla tyyliin sopivaksi. Ei ihan kenkäkaappi, mutta melkein.
Sitten ryhdyin perkaamaan kenkiä. Aloitin urakan heittämällä huonokuntoiset jalkineet kylmästi roskiin. Isompien lasten käyttökelpoiset kengät vein kullekin itsenäisesti läpikäytäviksi ja pienemmät sovittelivat omiaan minun kanssani. Käytössä olevat pääsivät tuunattuun telineeseen ja jokunen pari jäi odottamaan jalan kasvamista ja pakkasia. Kierrätettäviäkin kertyi iso Ikea-kassillinen.
Pipot, lapaset ja huivit olin käynyt jo keväällä läpi, mutta vieläkin niistä löytyi kierrätettävää. Saman huomasin toppavaatteissa. Pari toppatakkia riittää kyllä yhdelle lapselle talveksi, eikä teinejä saa pukeutumaan toppahousuihin edes lahjomalla. Kierrätyssäkki täyttyi nopeasti ja kaappeihin alkoi tulla tilaa!
Tyhjensin eteisen hyllyt kokonaan. Muutama jääkiekko ja sählypallo, ruuvimeisseleitä, sateenvarjon maalliset jäännökset, pari tyhjää muovipussia... Lista on loputon. Osa lähti roskiin ja osa varastoon tai kiertoon. Lopulta pääsin pyyhkimään hyllyjä ja organisoimaan kaappeja uuteen järjestykseen.
Yläkomeron ovien taakse piilotin pipot, hanskat ja huivit, villasukat ja säärystimet, reput ja laukut ja banaanilaatikollisen kumisaappaita. Banaanilaatikoista on kyllä todettava, että toista yhtä jämäkkää pahvista (ja ilmaista) säilytyslaatikkoa tuskin on olemassa.
Pystykaappi imaisi itseensä toppavaatteet ja talvikengät samalla kompaktilla tyylillä pakattuina ja kaksi hyllyä jäi vielä tyhjäksikin. Pohdin nyt mille asioille tuon tilan luovutan. Mitä eteisessä tarvitaan?
Päivän päätteeksi kilisytin vielä imuria avartuneessa aulassamme ja levitin isoäitini kutoman maton lattialle. Ikkunalaudalla paahteessa nuutunut palmu virkistyi silminnähden päästyään varjoisampaan paikkaan toipumaan ja viritin sille vielä seuraksi pienen yksinäisen pöytälampun.
On levollista tietää, että komeron ovien takana on kaikki hyvin. Kaikki tarvittava on siellä hyvässä järjestyksessä. Yhtäkkiä pieni ja ahdas eteinen näyttääkin hyvin kodikkaalta ja kutsuvalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti