Minulle on vuosien saatossa piirtynyt mieleeni kuva olohuoneesta, jollaisen haluaisin saada. Siellä olisi sohva, johon mahtuisi koko perhe istumaan ja katsomaan televisiota tai elokuvia. Siellä olisi kirjahyllyjen rivistö täynnä rakastamiani kirjoja, optimaaliset olosuhteet viherkasveilleni ja pyöreälinjainen jatkettava pöytä perheen juhlia, kahvittelua ja ruokailua varten. Se olisi viihtyisä, valoisa ja lämminhenkinen huone, joka toivottaisi tervetulleeksi ja tarjoaisi monia mahdollisuuksia. Mikä tärkeintä, siellä olisi riittävästi tilaa kaikille.
Olen pyrkinyt tuota unelmaa kohti kaikki nämä vuodet. Matkan varrella kuva siitä on vain selkeytynyt ja yksinkertaistunut (minä niin rakastan tuota sanaa..) ja värisävyt ovat vaalentuneet. En enää voi käsittää, miksi haaveilin joskus mustista kirjahyllyistä ja muista tummista sävyistä. Vaaleammat värit tuovat valoa ja tilan tuntua pieneenkin huoneeseen ja muita värejä voi tuoda sisustukseen hauskoilla yksityiskohdilla.
Kun kirjoitan tätä päivitystä, istun suuren ja tummasävyisen sohvamme uumenissa olohuoneessa, jonka kahdella seinällä kohoavat valkoiset kirjahyllyt täynnä meille tärkeitä kirjoja, jossa viherkasvien rivistö nauttii luonnonvalosta suuren ikkunan edessä ja jonka keskellä seisoo pyöreä jatkettava pöytä pinottavine puisine jakkaroineen. Unelma olohuoneesta on muuttunut todeksi ja se tuntuu uskomattomalta.
Usko omaan visioosi ja kulje päättäväisesti sitä kohti. Jonakin päivänä löydät vielä itsesi keskeltä omaa unelmaasi. Suurin osa olohuoneemme sisustuksesta on kierrätyskamaa. Pieni osa on myös uutena ostettua. Kekseliäisyyttä on tarvittu melkoisesti korvaamaan puuttuvaa paksua lompakkoa, mutta lopputulos on mielestäni sitäkin persoonallisempi.
Nyt etsiskellään tilaan parhaiten istuvaa mattoa ja käännetään katse jo kohti seuraavia huoneita, joiden unelmat ja todellisuudet eivät edelleenkään tunnu kohtaavan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti