Vapaapäivä

Vapaapäivä tarkoittaa lepoa ja voimien keräämistä...

...vaiko sittenkin suunnitelmia, projekteja, tarkoin määriteltyjä tavoitteita ja valtavaa stressiä niiden toteuttamisesta? Odotan vapaapäiviä päästäkseni jatkamaan jatkuvasti mielessäni muovautuvan ja hioutuvan mielikuvan toteuttamista kodissamme. Mutta urakka on valtava. Ei se muutamassa hassussa päivässä tule valmiiksi. Miksi siis edes kuvittelen niin? Hoen koko ajan mantraa - pikkuhiljaa - ja silti haluan heti valmista.

No joo. Keittiötä tein kokonaisen vuoden. Toki muu huusholli on pyörinyt piiriä siinä taustalla jo monta kierrosta ja huonejärjestelyt muuttuneet aina vain epätyydyttävämpään suuntaan. Minulla on kuitenkin visio, jota seuraan, kunhan vain malttaisin. Pohjalla on ajatus yksinkertaisuudesta, jota on mahdollisimman helppoa pitää yllä ja joka näyttää myös ulospäin siistiltä ja avaralta. Ahtaus ahdistaa. Vaikka tilat ovatkin pienet, oikeilla valinnoilla ne riittävät. Ja pienestä ja kompaktista tässä ollaan jo vuosia haaveiltu. Se on nyt tässä ja siitä olen suorastaan innoissani.

Sijoitin lautaset, juoma-astiat ja aterimet keittiön isoihin vetolaatikoihin ja siihen ratkaisuun olen ollut erittäin tyytyväinen. Viereisissä vetolaatikoissa on ruoanlaittoon ja leivontaan tarvittavat veitset ja välineet, sähkövatkaimet ym ja yleiskoneen lukuisat lisähärpäkkeet. Hellan vieressä olevat pienemmät vetolaatikot kätkevät sisäänsä kauhat ja kapustat, leivinpaperit, foliot ja pakastuspussit ja alimmassa laatikossa piilottelevat paistinpannut ja pannunaluset. Maustekaapissa ovat mausteet pienissä purnukoissaan ja ainoassa yläkaapissa kuivauskaapin vieressä kahvit ja teet, sekä kahvimukit. Korkeaan kuiva-ainekaappiin sijoittuivat myös kattilat ja kulhot ja katonrajaan säilöin mehumaijan ja marjasankot, sekä ns. juhla-astiaston. Tämä tuikitarpeellinen turhake on pakattu huolellisesti laatikoihin odottamaan seuraavaa rippijuhlaa tai kenties lakkiaisia.

Keittiön kiinteät kalusteet kiertävät pientä tilaa L-muodossa. Toinen laita siitä muodostaa pitkän tason, jonka alta löytyvät nuo kätevät vetolaatikot. Tason yläpuolella on keittiön viehättävin asia - koko seinän kattava suuri ikkuna. Siitä tulvii valoa, joka tekee tilasta kaksin verroin tilavamman. Taso sen alla on täydellinen leipomiseen ja viherkasveille. Olen onnistunut rajoittamaan siinä aiemmin vallinneen viidakon enää vain yhteen ruukkukasviin. Nyt tasolla on taas tilaa myös tehdä asioita.

Aiempien pöytäkokeilujeni jälkeen olen lopulta päätynyt siihen, mitä alunperin suunnittelinkin. Pyöreään pöytään, jonka ympärille mahtuu kuusi pyöreää ja tarpeen tullen pinottavaa jakkaraa. Valkoisen ja puun sävyt sopivat hyvin yhteen, eivätkä tee tilasta tunkkaista. Seinällä on kello ja kolme taulua. Valaisinta edustaa katosta roikkuva valkoinen riisipallo ja kukat pöydällä tuovat kaivattua väriä ja piristystä. 

Visioni on valmis pyhässä yksinkertaisuudessaan ja nyt kerään rohkeutta jatkaa eteenpäin. Kulman takana eteinen odottaakin jo huomiotani...